~

~

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kuinka kaikki alkoi (kuukausi Suomea jäljellä!!)

 Sanon nyt heti alkuun etten oo koskaan pitäny blogia tai muuta niin nää tekstit ainakin tässä alkuvaiheessa saattaa olla vähän erikoisia. Pahoittelut siitä ja toivottavasti saatte jotain tolkkua näistä.

 Tosiaan, olen 19-vuotias tyttö Turun seudulta ja oon lähdössä elokuun lopussa Tekasasiin  viettämään vuotta au pairina. Sen johdosta ajattelin siis perustaa blogin, jotta kaikki sukulaiset ja ystävät ja viholliset ja tuntemattomat vois seurata mun elämää Yhdysvalloissa niin sanojen kuin kuvienkin kautta.

Tänään on siis tasan kuukausi aikaa siihen, että lentokone nousee Helsinki-Vantaalta kohti Jenkkejä! Vähän alkaa jo jännittää ja toisaalta myös vähän pelottaa, koska joudun jättämään perheen, ponin ja kaikki muut tänne Suomeen vuodeks. Onhan se vuosi kuitenkin aika pitkä aika... Mutta joka tapauksessa, lähden siis Cultural Care Au Pair -järjestön kautta ensin au pair schooliin New Yorkiin muutamaksi päiväksi, minkä jälkeen sitten lennän Teksasiin mun host-perheen luo. Ajatus au pairiksi lähtemisestä alko tossa tänä keväänä kun oli jatkokoulutuspaikka hakusessa ja meiän koululla kävi erilaisista oppilaitoksista ja muista esittelijöitä ja myös Cultural Care Au Pair kävi esittäytymässä. Au pair touhu kuulosti tosi mielenkiintoselta ja aloin sitten täyttämään kaikkia hakemuksia, mutta silleen vähän sillä asenteella et no kunhan täyttelen ja katotaan tuleeko tästä koskaan mitään. Ja sit vähän ajan päästä mulle oltiinkin jo ettimässä isäntäperhettä ja muutaman perhe-ehdokkaan jälkeen nykyinen perhe tuntui juuri siltä oikealta. Perheestä myöhemmin lisää. Sitten olikin viisuminhaku prosessi, joka olikin sitten melkonen rumba. Ensin piti täyttää kaikkia kaavakkeita sähkösesti ja sitten piti maksaa käsittelymaksu ja sitten piti käydä vielä visumihaastattelussa Helsingissä. Siitäkin sitten selvittiin vaikka jossain vaiheessa olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin kun tuntu et mikään ei etene. Mutta tässä sitä ollaan. Kaikki alkaa olla valmiina lähtöön, pakkaamista lukuunottamatta (vaikka sitäkin itseasiassa vähän jo alotin.... x) )! 

Pyydän myös anteeksi blogin ulkoasua (taistelen sen kanssa parhaani mukaan koko ajan), mutta yritän saada sitä järkevämmäksi pikkuhiljaa. Tää blogger on ihan uus tuttavuus eikä meillä ole ihan yhteinen sävel vielä löytynyt.. :D

Tässä tä eka teksti nyttensitten oli ja koitan pian päivitellä lisää ja kohentaa blogin ulkonäköä x) 

Kiitos ja kumarrus!

-Emilia